Hyve-etiikan paluu bisnekseen – tarvitsemme bisnekseen lisää ”purposea”

businesspurpose.jpg

”Älä lähde mukaan bisnesmaailmaan – se on liian kova paikka!”

Näin minulle sanottiin vuonna 2014. Nuorena miehenä olin ottamassa ensiaskeleitani ammatillisella urallani. Bisnesmaailma kiinnosti.

Olin hankkinut opintojeni kautta ainutlaatuista osaamista organisaatiopsykologian ja tuotantotalouden yhdistelmänä. Olin löytämässä omaa paikkaani työ- ja organisaatiopsykologian kentältä tietynlaisella bisnestwistillä. Olin valinnut omaksi ammatillisen osaamiseni keihäänkärjeksi työn merkityksellisyys -teeman.

Ja juuri tuolloin minua neuvottiin suosiolla unohtamaan bisnesmaailma. En totellut! Onneksi en.

Ymmärsin nimittäin, että merkityksellisyysteeman kautta voisin kenties tuoda suomalaiseen liike-elämään jotain, mitä se tarvitsee: pelkän rahapuheen lisäksi keskustelua jostain syvällisemmästä ja arvokkaammasta: arvoista, hyveistä ja suuremmasta tarkoituksesta eli ”purposesta” - sekä näiden liittymisestä kannattavaan liiketoimintaan ja toimivaan yhteiskuntaan.

Bisnesmaailma on loppujen lopuksi tekijöidensä näköinen

Tiedostan bisneselämän lainalaisuudet. Tiedostan, että ”liiketoiminta on ansiotarkoituksessa tehtyä taloudellista toimintaa ja sen tarkoituksena on lähtökohtaisesti luoda voittoa.” Tiedostan, että raha, valta ja politisointi pyörittävät monella tapaa tätä maailmaa.

Tiedostan sen, että ihmisillä on itsekäs taipumus omien halujensa ja vallanhimonsa tyydyttämiseen.

Mutta tiedostan myös sen, että ihmisillä on perustavanlaatuinen tarve merkitykselliseen ja yhteistä hyvää edistävään toimintaan.  

Tiedostan, että yhden ihmisen vaikutusmahdollisuudet suureen globaaliin koneistoon ovat mitättömät.

Mutta samaan aikaan tiedostan, että yhdessä meissä on voimaa.

Yhdessä me ihmiset rakennamme ja määrittelemme bisnesmaailman ja yhteiskuntamme lainalaisuudet. Me rakennamme siitä näköisemme ja haluamamme kaltaisen paikan. Ei ole olemassa absoluuttista ”kovaa bisnesmaailmaa”, jollemme sellaista halua rakentaa tai ylläpitää.

Bisnesmaailmakin on loppujen lopuksi vain ja ainoastaan tekijöidensä summa ja me voimme määritellä sen, millaiset ovat liike-elämän lainalaisuudet tulevaisuudessa – perustuvatko ne kestäviin arvoihin ja päämääriin vai eivät?

 
rawpixel-678089-unsplash.jpg
 

Tarvitsemme yhteiskunnallisen syväsukelluksen talouslukujen taakse

Puheillamme luomme todellisuutta ympärillemme. Siksi uskon, että tarvitsemme bisneskeskusteluun lisää puhetta merkityksellisyydestä, arvoista, eettisyydestä ja vastuullisuudesta. Tarvitsemme tätä keskustelua yksilötasolla, organisaatiotasolla, yhteiskuntatasolla sekä globaalilla tasolla. Tarvitsemme yhteiskunnalliseen keskusteluun syvyyttä, mikäli haluamme yhdessä selvittää yhteiskuntaamme ja ihmiskuntaa kohtaavat suurimmat haasteet – mm. modernin depressioepidemian, eriarvoisuuden, ilmastonmuutoksen ja ylikansoittumisen aiheuttamat haasteet.

On sääli, että yhteiskunnallinen tulevaisuus- ja talouskeskustelumme ei ulotu kannattavuutta, tuottavuutta ja kansallista kilpailukykyä syvemmälle tasolle – jäämme keskustelussamme ”välinetasolle” kuten professori Arto O. Salonen totesi keskustellessamme merkityksellisyysteemasta.

On sääli, ettemme osaa syväsukeltaa talouslukujen taakse kysymään oikeasti merkityksellisiä kysymyksiä: millaista yhteiskuntaa ja millaista ihmiskunnan tulevaisuutta haluamme rakentaa?

Vasta vastattuamme näihin perustavanlaatuisiin kysymyksiin, voimme valita myös oikeat toimenpiteet ja keinot tavoitteisiin pääsemiseksi. Jos tahtoa on, löytyy aina myös ratkaisut, mutta ongelmamme on, että emme taida edes kollektiivisesti tietää, mitä tahdomme. Tällöin myöskään valitut ratkaisut eivät johda ”puusta pitkään”.

Tarvitsemme idealistisia ”ankkureita”- ihanteita ja utopioita päämääristä joihin pyrimme. Tarvitsemme arvoja ja hyveitä ohjaamaan toimintaamme oikeaan suuntaan. Ilman selkeitä arvoja ja päämääriä toimiessaan nykyihminen ja yhteiskuntamme on sekä juureton että suunnaton.

 
jonathan-brinkhorst-400665-unsplash.jpg
 

Merkkejä bisneselämän murroksesta

Voi olla, että puheillani ”purposesta” saan pesunkestävät kapitalistit älähtämään ja toteamaan, että liikevoitto on aivan riittävä päämäärä liiketoiminnalle - viittaahan osakeyhtiölakikin siihen sanoessaan: ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.”

Teknisesti tarkasteltuna pesunkestävät kapitalistit ovat ehkä oikeassa, mutta voi kuinka säälinkään heitä heidän lyhytnäköisyydestään ja kyvyttömyydestään katsoa asioita hieman isommassa mittakaavassa.

”…jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” On hienoa huomata, että niin kansainvälisesti nousee entistä enemmän yrityksiä ja bisnestoimijoita, jotka ovat ymmärtäneet katsoa liiketoimintaansa hieman isomman luupin läpi ja ovat todenneet, että bisneksen ainoa tavoite ei tarvitse eikä kannatakaan olla pelkkä voiton maksimointi.

Nämä pioneeriyritykset haluavat määritellä itselleen myös taloudellista hyötyä syvemmän purposen, joka on muutakin kuin markkinointikikkana käytetyt stoorit tai nettisivuja koristavat korulauseet yrityksen arvoista, missiosta ja visiosta, joita ei koskaan ole eletty todeksi yrityksen arjessa. Ensin voisi tietysti aloittaa ihan vain niidenkin elämisestä todeksi…

 
juliana-kozoski-733679-unsplash.jpg
 

Ulkoiset ja sisäiset draiverit kohti kestävää bisnestä

Maailma on muuttumassa. Ihmiskunta on kriisin partaalla mm. ihmisten henkisen hyvinvoinnin, luonnonvarojen rajallisuuden ja planeettamme kantokyvyn takia. Kuluttajat ovat entistä tiedostavampia. He äänestävät jaloillaan ja some-kanavillaan.

Nykymaailmassa yrityksillä ei ole varaa kaksinaamaisesta toiminnasta, epäeettisyydestä tai työvoimana käytettävien ihmisten alentavasta kohtelusta johtuviin imagotappioihin – melko nopeasti somekansa älähtää ja pörssikurssit kyykkäävät. Yhteiskuntaamme on syntymässä hyvin vahva ulkoisten draiverien joukko, jotka ajavat yrityksiä ulkoapäin kohti eettistä, sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävää tapaa toimia bisnesmaailmassa.

Samaan aikaan kasvava joukko yrityksiä tajuaa myös sisäsyntyisesti ja sisäisistä draivereista käsin lähteä edistämään entistä eettisempiä tapoja tehdä bisnestä – osittain siksi, että sen on havaittu olevan myös taloudellisesti järkevää, sillä myös kuluttajat seuraavat entistä tarkemmin niitä toimijoita, jotka tekevät tietoisia valintoja paremman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

Bisnesmaailma muuttuu. Elämme murroksessa. Vanhat toimintatapamme kyseenalaistetaan – tarvitsemme kipeästi disruptoivia ja totaalisen uudenlaisia toimintamalleja liike-elämään ja yhteiskuntaamme, jotta käsillämme olevat yhteiset haasteet saadaan ratkaistua. Vanhat lainalaisuudet ehkä pätevät vielä tässä hetkessä, mutta eivät enää tulevaisuudessa.

Perustuuko sinun bisneksesi periaatteille, jotka näet vain ja ainoastaan peräpeilistä, vai uskallatko katsoa tuulilasista eteenpäin kohti horisonttia? Uskoisin, että pysyt paremmin tiellä myös tulevaisuudessa katsoessasi eteenpäin ja luoden uutta todellisuutta kuin ohjaten kulkupeliäsi vain peräpeilin näkymien perusteella.

”Purposen” ohjaamaan bisneksen uusi tuleminen

Uskon, että yksi näkyvissä oleva disruptoiva muutos bisnesmaailmassa on nimenomaan arvoihin, hyve-etiikkaan ja purposeen perustuva purpose-vetoinen bisnes. Viime vuosina keskustelu bisnesmaailmassa on muuttunut monella tavalla pehmeämmäksi ja maaperä on muuttunut hedelmällisemmäksi alkaa puhua merkityksellisyydestä, eettisyydestä, arvoista ja ”purposesta”. Monet työelämän tulevaisuutta tutkivat tahot nostavat esille tulevaisuuden megatrendinä merkityksellisyyden ja ”purposen”.

Tähän uskon itsekin! Siksi on syytä nostaa keskustelua purposesta esille systemaattisesti myös suomalaisessa liike-elämässä. Meaningful Work Finland ry tekee tahollaan ruohonjuuritason työtä merkityksellisyysteeman ympärillä, Teal Suomi tekee mielenkiintoista työtä organisaatiotasolla, FIBS edistää vastuullisuuskeskustelua yrityselämässä jne. Monia mielenkiintoisia liikkeitä on syntynyt näiden samojen teemojen äärelle.

Tarvitsemme kuitenkin jotain näkyvämpää ja ihmisiä innostavaa toimintaa, joka saa ihmiset kiinnostumaan ja motivoitumaan purpose-aiheesta! Tarvitsemme foorumin, joka kokoaa yhteen yksilö- ja organisaatiotason toimijat purpose-teeman ympäriltä saman pöydän ääreen!

Purpose-Driven Business -tapahtuma keväällä 2019

Siksi olenkin ylpeä saadessani julistaa, että olemme järjestämässä kevään 2019 aikana Suomessa ensimmäisen Purpose-Driven Business -tapahtuman! Tapahtuman on tarkoitus kerätä yhteen purpose-teemasta kiinnostuneet ja toimia yhteisenä foorumina aiheesta kiinnostuneille!

Oletko sinä mukana? Ketä suomalaisia tai kansainvälisiä puhujia haluaisit kuulla purpose-aiheesta? Tiedätkö organisaatioita, joita purpose-teema kiinnostaa? Haluaisiko teidän organisaationne olla mukana mahdollistamassa tapahtumaa? Millä tavalla itse haluat kontribuoida purpose-teemaan ja tulevaan tapahtumaamme? Laita ihmeessä vinkkejä ja yhteistyöehdotuksia tulemaan: jaakko.sahimaa@gmail.com

Ja ennen kaikkea, jos olet samaa mieltä asian tärkeydestä, laita oheista tekstiä ja tietoa Purpose-Driven -seminaarista jakoon!"

Kirjoittaja:

Jaakko Sahimaa,
Organisaatiopsykologi
Intohimoinen merkityksellisyyden metsästäjä